Tietokirjallisuus | Opinnäyteet | Lehtiartikkelit | Kaunokirjallisuus | Linkit

Tietokirjallisuus
Kyyrölän perinnettä - Tiina Harjula, Marja Leinonen, Olga Ovchinnikova (toim.), Slavica Tamperensia III, Tampere 1993. Rautaisannos tietoutta Kyyrölästä ja sen väestöstä. Yli 200 sivua suomeksi ja lähes sata sivua venäjäksi, mukana myös valokuvia. Kappaleita ollut kirjoittamassa Isä Nikolai Florovski, Natalia Baschmakoff, Aleksandr Uschanoff, Natalia Nikiforov-Lukjanov, Viktor Kujala sekä useita muita.
Nasha Zhiznj, Venäläisen Kulttuuri-Demokraattisen liiton äänenkannattaja, No. 7/1958. Yksitoistasivuinen lehti käsittelee Kyyrölää. Lehdessä mm. F. Borodulinin artikkeli kyyröläläisten alkuperästä.
Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, toim. Jaakko Sarkanen, Kaino Repo, Helsinki 1952, Maalaiskuntien liiton kirjapaino. Yli 500:n sivuun mahtuu paljon tietoa myös Kyyrölän vaiheista sekä lukuisia kuvia. Ehdottomasti suositeltavin kirja heti Kyyrölän perinnettä -kirjan jälkeen.
Vanha Äyräpää I ja II, Ester Kähönen. Toinen osa keskittyy vuosiin 1700-1870 sisältäen runsaasti tietoa Muolaan silloisista vaiheista. Kirja keskittyy kuitenkin pääasiassa tarkastelemaan alueen suomalaisia. Kyyrölästä löytyy kartta 1880-luvulta sivulta 67 ja sivuilla 267-269 kerrotaan Kyyrölän kreikkalaiskatolisesta seurakunnasta. Sivulla 333 on lyhyesti Kyyrölän saviteollisuudesta.
Muolaan muotokuva, Totta ja tarinoita Keski-Kannakselta. Toimittanut Ville Zilliacus, WSOY 1998. Kirja sisältää yhden kappaleen Kyyrölän kylistä s. 154-166.
Uuteen elämään. Muolaalaisten seuran 40-vuotishistoriikki. Eräitä kuvauksia muolaalaisia koskevista asioista ja tapahtumista. Muolaalaisten seura 1948-1988. Kirjassa Eugen Usanon kirjoittama kappale "Muolaan kunnan Kyyrölän, Kangaspellon, Sudenojan ja Parkkilan kylien asukkaiden pääpiirteiset elämänvaiheet sodanjälkeisenä aikana 40 vuoden kuluessa" sekä muuta yksittäistä tietoa.
Hämeenlinnan kaupungin alueella asuvien kyyröläläisten perinteestä, Kaisa Grönholm, Kaukomieli XI, Wiipurilaisen osakunnan 325-vuotisjuhlajulkaisu, 1978, sivut 62-74.
Piirteitä entisen Kyyrölän kunnan asutuksesta ja elinkeinoista, K. Mankonen, Terra, osa 46, sivut 145-153, Suomen maantieteellisen seuran aikakauskirja, 1934. Mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu artikkeli, jossa on 9 sivua ja 7 kuvaa. Mukana mm. tyypillisen kyyröläläisen talon pohjakaava ja kuva, jossa on yli 100 erilaista kyyröläläistä savituotetta.
Isänmaan rakentajat, Väinö Solkinen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 1994, Karisto Oy. Kirjan sivuilla 149-151 on kappale Rakentajana Kyyrölässä.
Matkailuyhdistyksen matkakäsikirja XI KARJALA (Länsi-Karjala lukuunottamatta Viipurin ja Haminan välistä seutua), Gummerus Kirjapaino Oy, 1997. Kirja on uusintapainos matkailuyhdistyksen 1920-luvulla julkaisemasta matkaoppaasta. Sivulla 55 kerrotaan Kyyrölän historiasta aloittaen lauseella "Tie tänne ei semmoisenaan ole mikään erikoinen, mutta Kyyrölän kylä on mielenkiintoinen".
Perkjärvi, Kannaksen kuvastin seitsemin savuin sinisin, toim. Maija Heino-Vesihiisi, 1988. Perkjärven vaiheita, joissa on muutamia yhtymäkohtia Kyyrölään ja (mahdollisesti) kyyröläläisiin sukuihin. Kirjassa mm. Uschanoffin kauppa, Galkinin lihakauppa, Grigori Glumoff, Helena Gratseff ja Malanin. Pekka Tshernoffille on omistettu kokonainen oma kappale. Kirjassa mukana myös kirjailija Anu Kaipainen.
Historiallinen kertomus Muolan eli Pyhäristin pitäjästä, J. M. Salenius, SKS 1871. Saleniuksen vanhassa kirjassa käsitellään Kyyrölää useaan otteeseen. Esimerkiksi sivulla 31 hän toteaa, että "Wenakot (kyyröläläiset naiset) ovat paljon siistimmät, kuin Suomen talonpoikaisnaiset Karjalasta" ja että "useimmat Muolan Wenäläisistä pystywät hywin kaikenlaisiin käsitöihin".
Karelen - med kärlek, Kaj Wahlbeck, OY Fram AB, Vasa 1994. Kirjassa kappale Kyyrölä - rysk exotism s. 83-88. Mukana myös muutamia kuvia.
Karjalan kirkkokummut, Paavo Koponen, Tammi 1999. Kuvia ja tietoa Kyyrölän ortodoksisesta seurakunnasta sivuilla 109-113.
Muolaan-Kyyrölän miehet talvisodassa 1939-40 Er.P 4:n riveissä, toimittanut Eugen Usano, kapteeni evp. Hamina 1986. 134 sivua Er.P 4:n, jota kutsuttiin myös Kyyrölän komppaniaksi, vaiheista talvisodassa. Kirjassa valokuvia, nimiluettelo ja otteita sotapäiväkirjasta.
Bengtskärin taistelun 26.-27.7.1941 veteraanit, Eugen Usano, Hamina 2001. Usanon 15-sivuinen lehti kertoo Muolaan Kyyrölän miehistä jatkosodassa. Lehdessä mukana mm. P. Isakoff, J. Prokofjeff, N. Glumoff, S. Sibakoff, M. Bildjushkin, N. Uschanoff, J. Glumoff, M. Korelin, J. Uschanoff, N. Andrejeff, S. Sosunoff, M. Tjurin, V. Sosunoff, A. Borodulin. Lehdessä neljässä valokuvassa kyyröläläisiä.
Gammal Finländsk Keramik, Gunnar Mårtenson, Söderström & Co, Borgå 1958. Kirjassa kappale Kyyröläkeramik sivuilla 133-138, jossa myös muutamia kuvia kyyröläläisistä ruukuista ja niiden teosta.
Kansa taisteli - miehet kertovat, n:o 12, 1982. Sivulla 414 on Eero Vuohion artikkeli Vastahyökkäys meni pieleen. Artikkelin yhteydessä mainitaan Sudenoja ja Kyyrölä, josta on myös valokuva
Kyyrölän kreikkalais-katolinen seurakunta 200-vuotias, Zoe Warfolomejeff, Sortavala 1924 Artikkeli on sama kuin Aamun koitto 23-24/1924:ssä, se on vain julkaistu omana A5-kokoisena ja 7-sivuisena lehdykkänä
Lintulan ja Kyyrölän lahjoitusmaiden lunastus, Eevert Laine, Historiallinen arkisto XLIV, sivut 353-390, toim. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1938. Asiatietoa Suomen ja Venäjän väleistä liittyen lahjoitusmaiden lunastukseen
Karjala - Muistojen maa, Karjalan liiton muistojulkaisu, toimittanut Olavi Paavolainen, WSOY 1940. Kirjassa on kymmenen valokuvaa Kyyrölästä.
Rakas entinen Karjala, Karjalan liiton muistojulkaisu II, toimittanut Olavi Paavolainen, WSOY 1942. Kirja on jatkoa Karjala - Muistojen maa kirjalle ja sisältää kymmenkunta valokuvaa Kyyrölästä mm. Miss Kyyrölä -kuvan.
Karjalan monet kasvot, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki 2000. Kyyrölä esiintyy kirjassa muutamia kertoja. Esimerkiksi sivulla 160 on valokuva Pekka Uschanoffista ja kerrotaan Kyyrölän saviteollisuudesta. Kirjassa on lisäksi pari muuta valokuvaa Kyyrölästä.
Pottipilkkumi - Tarina savesta 15.5-27.9.1987, Suomen kotiteollisuusmuseon keramiikkanäyttely, Kirjapaino OMA, Jyväskylä, 1987. Kirjassa on reilusti tekstiä Kyyrölästä sekä kuva Juho Uschanoffista.

Opinnäytteet
Morphosyntactic Convergence and Integration in Finland Russian, Larisa Leisiö, Acta Universitatis Tamperensis;795, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. Yli 270 sivuinen väitöskirja morfosyntaktisesta konvergenssistä ja integraatiosta Suomessa puhutussa venäjässä, jossa kyyröläläiset ovat keskeisessä osassa. Väitöskirja on julkaistu myös sähköisessä muodossa ja se löytyy tästä osoitteesta.
Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826, Jyrki Paaskoski, Bibliotheca Historica 24, Suomen historiallinen seura, Helsinki 1997. Kyyrölä esiintyy Paaskosken väitöskirjassa mm. sivuilla 30, 116, 240, 289. Väitöskirja löytyy Internetistä Elektra-palvelusta, jota voi käyttää kirjastoissa.
Kyyrölä - muuttunut kylä, Juha Pikkanen, Helsingin yliopisto, Helsinki 1994. Pikkasen maantieteen Pro Gradu -työ Kyyrölästä. Mukana Kyyrölän kartta ennen evakkoon lähtöä, johon on merkitty kyyröläläisten talot.
Povestvovanie v intervyo u krasnosel'skih informantov: struktura rasskaza i prezentacia identita, Tapani Valkonen, Tampereen yliopisto, Tampere 1995. Valkosen Pro Gradu -työn aiheena on kerronta kyyröläläisten haastatteluissa: kertomuksen rakenne ja identiteetin presentaatio
Krasnosel'skij govor v dvuh pokolenijah, Elisa Kauppila, Tampereen yliopisto, Tampere 1991. Kauppilan Pro Gradu -työn aiheena on Kyyrölän murre kahden sukupolven aikana.
Hämeenlinnan kaupungin alueella asuvien kyyröläisten perinteen muuttumisesta, Kaisa Naumanen, Pro gradu 1970. 121 s., 6 valokuvaa, 12 liitesivua.
Kaksi kyyröläistä savenvalajaa. Sirpa Roos, Pro gradu 1995. 85 s. + liitteet.

Lehtiartikkelit
Joulukannel 2003, Ajankohtaista Karjalaa asiaa 4/2003, Karjalan liitto ry:n julkaisu. Lehdessä on sivuilla 18-19 artikkeli Sormenjäljet savessa, joka kertoo Kyyrölän savi Oy:stä. Artikkelissa on kolme kuvaa Kyyrölän saven tiloista Hämeenlinnassa.
Muolaan savikotiteollisuus, Yrjö Laine, Kotiteollisuus 10/1939 sivut 137-140. Artikkelissa selostetaan yksityiskohtaisesti kyyröläläistä saviteollisuutta. Mukana on tarkat piirustukset Simo Borodulinin kornusta.
Kyyrölän kreikkalais-katolinen seurakunta 200-vuotias, Zoe Warfolomejeff, Aamun koitto 23-24/1924, sivut 193-195. Seurakunnan ja Kyyrölän historiaa sekä tietoa saviastioiden valmistuksesta. Mukana 4 kuvaa, mm. N.I.Sibakoffista.
Kyyröläistä savenvalajaa tapaamassa, Veera Vallinheimo, Kotiseutu 3/1959, sivut 55-57. Vallinheimo kuvailee, kuinka Juho Uschanoff valmistaa perinteisiä kyyröläläisiä saviruukkuja Hämeenlinnassa. Artikkelissa on 5 kuvaa.
Kyyrölä elää savella, Suomen kuvalehti 21/1935. Yhden sivun ja kahden kuvan artikkeli Kyyrölän saviteollisuudesta, jota "voisi verrata vaikkapa italialaisiin ja espanjalaisiin saviteollisuustuotteisiin, sillä niin kauniita ovat kyyröläläisten mallit ja niin taidokkaasti ne on valmistettu. Reiniläiset kannut, espanjalaiset vaasit, kreikkalaiset kannut ja juoma-astiat ovat Kyyrölässä saaneet 'seuraajansa'".
Kyyrölän ruukuntekijäin perinteet pirstottu. Näin Suomi-äiti kohtelee vähemmistöjään. Viikkosanomat 51-52/1970. Kuuden sivun pituinen artikkeli, jossa kerrotaan Kyyrölästä historiasta ja vaiheista. Sisältää useita valokuvia.
Suomenmaa 10.3.1978, artikkeli Sergei Uschanoffista, joka tekee saviruukkuja.
Ilta-Sanomat 14.8.1989, metsä on vallannut ennen vilkkaan Muolaan. Artikkelissa mukana myös Kyyrölä.
Ortodoksi forum 4/2001, Heikki Honkamäki, Tihvinskaja-juhla Hämeenlinnassa. Sisältää kaksi kuvaa sekä tietoa Kyyrölän kylien synnystä.
Uskon viesti 5/1970, Kirill Gluschkoff. Venäjänkielinen artikkeli Kyyrölästä.
Uskon viesti 7/1970. Venäjänkielinen artikkeli Kyyrölästä, josta on yksi valokuva.
Uskon viesti 9/1970. Venäjänkielinen artikkeli Kyyrölästä, josta on yksi valokuva.
Kyyrölän kirkkoperinne jatkuu voimakkaana, Uskon viesti 6/1975. Suomen- ja venäjänkielinen artikkeli Kyyrölästä. Kyyrölän kirkosta on kaksi valokuvaa.
Muistoja Kyyrölän juhlista, Uskon viesti 3/1981, Yrjö Galkin. Sisältää kaksi valokuvaa Kyyrölästä
Kyyröläläiset viettivät kyläjuhlaansa, Uskon viesti 6/1984, KG.
Kyyrölän kyläjuhla Karjalassa ja Hämeessä, Kirill Gluschkoff, Aamun koitto 12/1995. Sisältää katukuvan Kyyrölästä.
Kyyrölän perinteitä muistettiin entisessä Kyyrölässä ja Hämeenlinnassa, Aamun koitto 19/2000.
Sisällissota kääntyi etniseksi puhdistukseksi. Kannaksen maaseudun venäläisteloitukset keväällä 1918. Aamun koitto 22/2000. Sisältää kuvan Kyyrölän ort. seurakunnan esimies Zaharij Zemljanitsistä, joka teloitettiin keväällä 1918.
Kaatuneiden muistojuhla Kyyrölässä ja Muolaassa, Pekka Usvasalo, Aamun koitto 16/1997. Artikkelista käy ilmi, että nykyinen ministeri Filatov, joka on Muolaasta, piti puheen muistojuhlassa.

Kaunokirjallisuus
Hetkiä elämästäni, Aleksandra Kollontai, SN-kirjat ja Progress, 1990. Kirjan sivulla 26 Kollontai kuvaa saapumistaan Kyyrölään seuraavasti. "Kohta saavumme venäläiseen kylään, joka perustettiin tänne aikoinaan Pietari Suuren käskystä. Tänne karkoitettiin rikoksiin syyllistyneitä maaorjatalonpoikia. Nyt se on suuri ja vauras: on posti, pappila, kirkko torin laidalla ja kirkon takana koivikkojyrkänne, joka päättyy isoon siniharmaaseen järveen. Isä ja äiti vihittiin kylän kirkossa, ja sen vieressä on sisareni hauta." Kirjassa on paljon asiaa Kuusaanhovista.
Kaihoja kukkuvat käet, Anu Kaipainen, WSOY 1983. Eräs romaanin henkilöistä on kaunis ja temperamentikas Klaudia Ushanoff, joka on Kyyrölän savipottien tekijä. "Siellä Karjalassa on semmonen kohta, Kyyrölä, mis on vaa meitä venäläisii. Meijän suvut tuotiin Suomeen jo 1700-luvulla, tsaari pani tulemaan. Siitä asti oomme Suomen kansalaisia olleet", lainaus kirjan sivulta 176.
Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä, löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, Kirsti Tarjas, Kirjayhtymä, Helsinki, 1996. Kirjan sivuilla 173-182 on kappale Syreenien Kyyrölässä sekä kaksi valokuvaa Kyyrölästä. Kirjassa mainitaan nimeltä Feodor Uschanoff sekä Galkinin kauppa.
Vanha portti, Tyyne Saastamoinen, Otava, Helsinki, 1959. Kirjan sivuilla 43-56 on (fiktiivinen?) kuvaus kyyröläläisen tytön koulunkäynnistä Viipurissa.
Runor och låtar, Sven i Österlid (=V.A.Kåhlman), Stockholm, Albert Bonniers Förlag, 1900. Ruotsinkielinen runokirja, jossa Gripenberg-runossa mainitaan muutamaan otteeseen Kyyrölä skandaali.



Linkkejä